Title
Konekäännös, käyttäjä ja katseenseuranta. Miten ihmisen ja konekääntimen kääntämät tekstitykset vastaanotetaan käyttäjän näkökulmasta
English translation
Machine translation, the user and eye tracking. How human and machine translated subtitles are received from the user's point of view
Conference name
XXI KäTu symposium on translation and interpreting studies
City
Country
Finland
Modalities
Date
19/04/2024-20/04/2024
Abstract
Vielä 20 vuotta sitten kukaan ei voinut kuvitella, että nettivideoista tulisi tärkeä lähde oppimateriaalina. Videoiden tulee kuitenkin olla myös saavutettavia. Videoista saadaan saavutettavia esimerkiksi tekstityksen avulla, ja tämä onkin suosittu menetelmä, koska tekstittäminen on edullista ja nopeaa. Jos videon sisältö ei ole saatavilla katsojan omalla kielellä, tarvitaan lisäksi käännös. Koska edullisuus ja nopeus on tässäkin usein tärkeää, konekääntäminen on nykyään erityisen suosittu ja paljon käytetty tekstitysten tuottamisen tapa esim. sosiaalisessa mediassa ja videoalustoilla, kuten YouTubessa. Kuitenkaan sitä, miten käyttäjät oikeasti reagoivat eli miten tekstitykset vastaanotetaan, ei ole vielä riittävästi tutkittu. Viimeaikaiset vastaanottotutkimukset (ks. Tuominen et al., 2023; Schierl, 2023) osoittavat, että konekäännetyt tekstitykset ovat käyttökelpoisia, mutta ihmisen kääntämiä tekstityksiä kuitenkin aina suositaan, mikäli ne ovat saatavana. Lisäksi täytyy kiinnittää huomiota myös muihin tekijöihin, esimerkiksi kognitiiviseen kuormitukseen (Sweller et al., 2011) tai huomion jakautumiseen (Ayres ja Sweller, 2005).
Uusi tutkimukseni on edellisen tekemäni tapaustutkimuksen jatkoa (ks. Schierl, 2023). Tutkin, mihin tekstityksen käyttäjien (koehenkilöiden) katse suuntautuu, kun he seuraavat tekstitettyjä oppivideomateriaaleja. Tutkimuksen taustalla on 3R-käsite (Gambier, 2009): response, reaction, repercussion (tekstityksen käsittely, kognitiivinen kuormitus sekä asenteet ja odotukset). Oletan, että konekäännettyjä tekstityksiä katsovat koehenkilöt tarvitsevat enemmän aikaa lukemiseen ja kognitiivisen prosessointiin ja että he asennoituvat konekäännettyyn tekstitykseen negatiivisemmin kuin ihmisten kääntämään ja odottavat siltä myös heikompaa laatua. Kukin koehenkilö katsoi kaksi videota ja täytti tämän jälkeen kyselylomakkeen. Kokeen aikana koehenkilön katseen suuntausta seurattiin katseenseurantalaitteella (Tobii T60).
Tutkimuksen alustavat tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että tekstitykset ovat hyödyllisiä, erityisesti silloin, kun käyttäjä ei osaa videon alkukieltä. Kuitenkin tekstitysten lukeminen vaikuttaa myös muihin tekijöihin, kuten puhujan ja videon esitysdiojen seurantaan, eli kun päähuomio on tekstityksissä, puhujaa tai esitysdioja katsotaan vähemmän, vaikka nekin ovat yhtä tärkeitä viestinnässä.
Uusi tutkimukseni on edellisen tekemäni tapaustutkimuksen jatkoa (ks. Schierl, 2023). Tutkin, mihin tekstityksen käyttäjien (koehenkilöiden) katse suuntautuu, kun he seuraavat tekstitettyjä oppivideomateriaaleja. Tutkimuksen taustalla on 3R-käsite (Gambier, 2009): response, reaction, repercussion (tekstityksen käsittely, kognitiivinen kuormitus sekä asenteet ja odotukset). Oletan, että konekäännettyjä tekstityksiä katsovat koehenkilöt tarvitsevat enemmän aikaa lukemiseen ja kognitiivisen prosessointiin ja että he asennoituvat konekäännettyyn tekstitykseen negatiivisemmin kuin ihmisten kääntämään ja odottavat siltä myös heikompaa laatua. Kukin koehenkilö katsoi kaksi videota ja täytti tämän jälkeen kyselylomakkeen. Kokeen aikana koehenkilön katseen suuntausta seurattiin katseenseurantalaitteella (Tobii T60).
Tutkimuksen alustavat tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että tekstitykset ovat hyödyllisiä, erityisesti silloin, kun käyttäjä ei osaa videon alkukieltä. Kuitenkin tekstitysten lukeminen vaikuttaa myös muihin tekijöihin, kuten puhujan ja videon esitysdiojen seurantaan, eli kun päähuomio on tekstityksissä, puhujaa tai esitysdioja katsotaan vähemmän, vaikka nekin ovat yhtä tärkeitä viestinnässä.